Muati ja kauneus

Toho Leila Ernomasii täytys viä ittekki osallistua, ku kerkiäs siähe jottait tekkee. Toivottaa ny, etä semmonenki aika viä tullee. Saas nährä. Muta mää nähkääs pistän ny meiti plika näkemykse tästä aiheesta tähä esille. Ja trahteeraa tänny tälä meirä murteella, kus se o määräys, tualta Leilah haasteesta.

Sillä o vähä hillitympi maku ku mulla, plikalla, meinaam, mikä täytyy nährä pelkästää myänteisenä pualena. Hä piirsi sittet tämmöse:Häk kysy mu miälipirettä, ku oli värittäny toho paitaa kretliiniä ja sinistä, että mitäs toho mahak kohralle sitte. Mää ehroti, että pinkki, muttei sopinu siähe kuulemma. Herätti enämpi kauhistusta, tommonenki ehrotus. Eikä vaaleevvihreekä, vaikkam mum miälestä se olis ollu nik kaunis! Muta innostu kumminki tosta vihreestä sevverra, että mettävvihree kuulemma oli se, mitä sitte tavotteli toho. Paira väriks.

Muute o tullu äitiisä, että tykkää mustasta, ja sinise jav vihree sävyistä.

Toi musta o muute veikee juttu. Määhä e tykänny yhtää käyttää mustaa sillo töisä ollesa, ku sitä joutu pako erestä käyttää virraattoimituksisa. Mutta nyhäm mää e paljom muuta väriä päälleni pistäkkä. Taka siis eihä toi musta mikkää väri kai o, mutta kumminki.

No sitte, ku ittelle ostaa mustaa, nin oha se näppärää pyykippesu kannalta ostaa muillekki, samasa perheesä. Nimpä mää oo ostanum mustaa melko lailla kaikile perheejjäsenille. Eikä noi o siittä isommi valittanu. Saaraampap pyärittää kaikki pyykit sitte samasa konneellisesa.

Mutta teinipojjaa uskonno-opettaja oli kyä kerrak kysyny, että mitä hianoo noisa pääkalloisa ja luisa o. Ku pojjalla o semmosia paitoja aina päälä.

Mää sanoi pojjaalle, että olisit sille sanonu, että äiti osti. Se o pappi, kysyss siltä :D. Meinaa, ku poika o pyytäny justiinsa ostaa mustia paitoja, ilmak kuvijoo. Muta eihä niitä aina löyrä. Niisä o ylleensä melkei sitte alvariisa jottai pääkalloja taka niitä "rippaali(tribaali)kuvija". Etä muv vika se o, jos os semmottia ernomasia paitoja päällä. Taka pairavalmistajie. Vika, meinaa.

Mieluisimpia joulukoristeita ovat tietysti lasten tekemät aarteet. Tämä - nyt jo teini-ikäisen -poikamme askartelema keinuva tonttu on koko perheen suosikki:Minulle hyvin rakas on myös tämä esikoisen pitkälle toistakymmentä vuotta sitten päiväkodissa askartelema kranssi:

Pikkusen patrioottinen pläjäys :)

SaWo haastoi tekemään 9:n ATC:n kokonaisuuden, jotka muodostaisivat yhdessä kuvan, mutta toimisivat myös yksinään. Löytyi varastojen kätköistä tuommoinen vanha Suomen kartta, että sille pohjalle:
On the old map of Finland I made these 9 ATCs:You can *click" the photo above, or look individual ATCs from here:
"Wake up" (lähteepi Pitsihameelle): "Factory" (varattu Funchalille): "Women for Freedom" (varattu Funchalille): "Pikku-Lotta":/"Little Lotta" (varattu Sailalle): "What We Have Got" (lähtee Sailalle tämäkin):"The Unknown Soldier" (varattu Sailalle):"Muumipappa" (varattu Sailalle):"Wings" (lähtee Armiidalle):"Time Flies" (lähti vaihtoon):- Vähän kankeata vääntää noita enkunkielisiä nimiä, mutta kun ei ollut suomalaisesta haasteesta kysymys, niin täytyyhän sitä yrittää.
Ai niin, ja nämä ovat vaihdettavissa ihan yksittäinkin, ettei tarvitse koko 9 kpl:een pakkaa vaihtaa kerralla :).
My 8 years old daughter thought this was a great challenge. She made these 4 ATCs:

Hyvää äitienpäivää!

Toivottavat, Maailman Parhaalle Äidille (Parhaille Äideille), nämä ensimmäiset pyramidikorttini: Vasemmanpuoleinen anopille, oikeanpuoleinen omalle äidille. - Vähän huumoria kehiin välillä :).
Pikkuneiti askarteli omasta puolestaan myös kortit (sama järjestys kuin yllä):