Pitkästä aikaa jotain nukkekotiin

Nukkiksen lastenkammari sai porkkanatyynyn:

 (Pistely TheSamplerGirlin mallin pohjalta muokkailtu).
Lattiaan laitoin aikapäiviä sitten nypläämäni pitsiliinan. Lastensängystä puuttuu vielä vuodevaatteet, mutta onhan siellä paita. (Se on tullut joskus AnneS.:n joulukortissa, josta sen hellävaraisesti irrottelin jatkokäyttöön :).)
Vanhempien makuuhuone sai pitsisen päiväpeiton, niinikään nypläämästäni liinasta, joka sattui olemaan samanvärinen kuin kammarin päätyseinän (Tilda-)kangastapetti:

Sängynvierusmaton olen virkannut joskus nuoruudessani kynttilänjalan alle koristeeksi, mutta menee se tässäkin käytössä, ja passaa sängyn väriin.

EDIT: Etä se niistä sänkyviarumatoista sitte... Ainiim, meinas unehtuav valla, että näillä mää mee Leila Ernomasii. Emmää koko postausta arvvaa Tyrväämmurteella kirjottaa, kuj joskus, kum mää oon kirjottanu, nin ei kukkaa meinaa siittä mitää ymmärtää, kuulemma. Ja sittes saa semmosia kommentteja, että ov vaikeelukusta, muka. :D
Muta että täsä ny tävverra tätä murrennäyttiä, ettäs tiärät, kunka meillä puhutaa. (Eli iha tavallisesti - ja oikei.)

Valoa nukkekansalle

Kattolamppu olkkariin: Rungon taivuttelin muovitetusta rautalangasta (jolla uutukaisen telkkarimme johto oli sidottu nipuksi).
Lampunkuvut ovat kellonmuotoisia lasihelmiä,
itse lamput hopeanvärisiä nuppineuloja - jostain miesten paitapakkauksesta.
Lamppu roikkuu katosta ketjunpätkästä, jonka napsaisin poikki ruostuneesta halppiskorusta (jonka isäntä löysi joskus maasta). Joten varsininen ekolamppu tämä.

Sohvalla muuten pykäämäni sanomalehti (kansi vanhan "Yhteishyvän" ruotsinkielisen version näköiskuva lehdestä, sivut leikkasin tämän viikon Hesarista, jossa on julkaistu pienien lehdensivujen kuvia: lehti on siis oikean tuntuinen, koska se on sanomalehtipaperia),
taittelemani Seura-lehden näköisversio (joka oli Mimikon lähettämien miniprinttien joukossa)
ja suklaakonvehdin kääreestä ynnä kultakartongista taittelemani suklaarasiaviritys, johon en tosin ole vielä täysin tyytyväinen, ja josta sisus puuttuu (sitä ei ole suinkaan syöty, vaan ei ole ehditty valmistaa vielä :D.)

Yritin ottaa kattolampusta lähikuvan, vaan ei ollutkaan kovin helppoa, kun helmet himertävät salamavalon loisteessa: Ja sitten toinen valaisin, lattialla seisoskelevaa mallia:

Jalka grillivarrastikku, jota tukevoitin teipillä. Jalustana puoliympyrän muotoinen puuhelmi. Maalasin ne kuparimaalilla.

Vetonaru kalastajalankaa, nuppina hopeahelmi.

Lampun kupu lääkemitta, jonka verhoilin pitsikankaalla ja nauhoilla.

Ja laiskanlinnan edessä uusimainen jalkarahi, runkonaan silmänympärysvoidepurkki, verhoiluna pala vanhaa nahkahanskaa.

Villiviini kyseli, mitä työvälineitä minulla on nukkishommaan. Ihan samat ovat välineet kuin muussakin askartelussa, eli sakset ja liimaa, ja metallilankatöihin pihdit, joissa on sivuleikkuri. Pahvihuonekalujen kanssa näillä pärjäilee ihan mukavasti.

Sain isältä muutama vuosi sitten ihan hienon lehtisahan synttärilahjaksi, ja sillä olisi voinut tehdä puuhuonekalujakin. Mutta isä lainasi sen käyttöönsä, ja sille tiellepä tuo jäi ;D.

Askarteluun

Kerroinhan eilen, että Mimikolta saatu yllärilähetys herätti hiukan sisustustarpeita. Eipä sen puoleen, kirjoituspöytää olin jo muutenkin tuumaillut. Tein eilen tämän:

Kirjoituspöytä on taas näitä minun aaltopahvikyhäelmiäni. Nyt laitoin huvin vuoksi tuota kivimaalia pintaan, ja pöytätasosta tuli ihan samannäköinen kuin meidän harmaagraniittiset keittiötasot :).

Nupit ovat taas nuppineuloilla kiinnitettyjä pikkuhelmiä.

Sain Mimikolta nuo minivärikynät ja värityskirjan, joten piti tehdä kirjoitusalusta, ettei nukketalon mahdollinen pikkuväki (perheen koostumusta ei ole vielä lukkoonlyöty) sotke paikkoja.

Kirjoitusalustan tein ihan vain mustasta paperinpalasta, johon liimasin vanhoista hanskoistani säästämäni ruskean nahkatilkun, ja reunoille ynnä kulmiin mustat tereet.

Olipas hauska ylläri :D!

Nyt on meidän nukkekodeissa lautasia, kirjankansia ja lankakeriä, kun Mimiko lähetti mulle ylläripostin: Ja herkänkaunis korttikin oli mukana: kiitos!
Heti, kun tytteli tuli koulusta, laitettiin kamat jakoon: näillä on tosiaan varmasti käyttöä! Tyttö huokaili ihastuksesta erityisesti nähdessään nuo pikkuruiset hammas-/coctailtikkukynät :).
Nyt tarttis vaan väsätä lautashyllyä lautasille, lankakoreja kerille, kirjahyllyjä, että saisi ruveta kokoamaan kirjoja, ja kirjoituspöytäkin tarvitaan, että saadaan askartelutarvikkeille oma soppi. Näemmä on nukkeasukeilla samat harrastukset kuin meikäläisellä!
Jaa-a, hajuvesi- yms. minipulloja tuli kanssa komea kokoelma... (No, niitähän on meikäläiselläkin, vaikkei isommin tule arjessa tuoksuja suihkauteltua.)

Kiitos vielä kerran kertakaikkiaan mieltä piristävästä ylläristä!

Valkoviikot

Punaisen samettisängyn tein viime viikonloppuna (runko pahvinen taas), petivaatteet ompelin eilen: Eipä tähän makkariin paljon muuta mahdukaan, kuin esim. tuo nurkassa seisova, muinainen Tiimari-tuoli:Porrasaukon ympärille täytyisi jotain kaiteita kehitellä...
Meidän pikkuneidin ikiomaa nukkisprojektia pääset ihailemaan täältä.

Suomi-Soffa

Taatusti kotimaista laatutyötä: Yllätys-yllätys, kenkälaatikkopahvista tehty sohva. (Mihin kaikkeen kenkälaatikoita voikaan käyttää!) Napeiksi löytyi juuri oikean värisiä pikkuhelmiä. Jalat ovat arvokkaasti tummaa puuta (- helmiä). Selkänojaan laitoin helminauhaa koristeeksi.
Ai niin, ja verhoilukangas on jämiä vakosametista, josta tein liivihameen itselleni n. 15 v. sitten!

Vieressä jöpöttävä metallilankatuoli on nukketaloni harvoja ostoesineitä. Kauan sitten Tiimarista ostettu, ja 2 vanhemman pojan (!) leikeissä muokkautunut.
Lankakerät tulivatkin nukkekodin kylkiäisinä Mimikolta. Ja mitäpä minun kotini ilman lankakeriä olisikaan! Niille täytyy väsätä koppa tässä lähiaikoina...

Isäntä osti tuplarasiallisen Fazerin konvehteja. Nehän piti syödä äkkiä, että saatiin tytön kanssa pohjat jatkokäyttöön. (Eipä silti, eihän semmoisen suklaamäärän popsimiseen 6-henkiseltä perheeltä kauan mene...)
Tein konvehtipohjista uunivuokia, ja osa sai jäädä astioiksi muuten vaan:
Nuo hyllyllä olevat pari astiaa ovat alkuperäisen värisiä suklaapohjia. Uunivuokia vähän sävytin kuparin- ja hopeanhohtoisilla maaleilla, jotta sain ne läpinäkymättömiksi.
Seinäkoukut ovat muuten kupariniittejä, jotka taivutin koukuiksi ja liimasin seinään nurin päin. Tyttö kun keksi heti kysyä, että kai vuoat saa pois seinältä kans! - Niin, että kyllä saa :).

Muurasin uunin...

... talouspaperirullasta: Kruunupääksi sen tein, eli pitsiä liimasin yläreunaan, ja lakkasin päältä. Uuninluukut on lehdestä leikattu kuva, tarrahelmet nuppeina. Tuhkaluukku on maalattu hopeamaalilla.

Nikkaroin tuossa aamusella myös keittiön astiakaapin: - Aaltopahvista taas. Ovennuppeina on tässä nuppineuloilla kiinnitettyjä helmiä. Talonpoikaiskaapin hyllynreunoissa pitää tietysti olla pitsit.

Vasemmalla näet myös venäläismallisen sinkkiämpärin. Se on lääkekippo, jonka maalasin ulkopuolelta hopeamaalilla. Tämä on sen verran luksusmalli, että sisäpuoli on muovinen. Eipähän ainakaan vuoda saumoista :). Sanka on metallilankaa, puuhelmestä tehty kädensija lisää käyttömukavuutta.

Askartelu sujuu onneksi ihan mukavasti, vaikka pikkuisen eilen saatu "possupiikki" olkapäässä on jäytänyt. (Varsinkin hiiren käyttö tuntuu olevan sille myrkkyä :(.)

Puuliesi

Kuvan laatu pistää kyllä miettimään, että julkaisisinko ollenkaan. Mutta jottas näkyy, ettei täällä ihan toimettomana olla oltu, niin: Nukkekodin puuliesi siis on tämä. Pimeä on päivä, ja kun liesi on sivuseinällä, piti kamera työntää kyökkiin sisälle, joten kuvan laatu on sen mukainen, eli ylivalottunut :(.
Liesiseinästä puuttuu vielä puolipanelointi, mutta ruoanvalmistushan on perusjuttuja, joka täytyy olla kunnossa ensimmäisien joukossa.
(Sikälikin huono kuva, että kattilahyllykin näyttää olevan vielä viimeistelyä vailla, ai-ai.)
Aaltopahvista pykäsin tuon lieden, ja sisällä palava tuli on silkkipaperia. (Puhuttiin illalla isännän kanssa, että ei voi nukkekodin liedessä oikeaa tulta poltella - ainakaan enempää kuin sen ensimmäisen kerran...
Isäntä ehdotti, että jos tuli leviää, pitää äkkiä väsätä muovailumassasta palokunta. Mahtaisikohan semmoinen ehtiä hätiin? ;D)
Liesiluukkujen vetimet ovat tarrahelmiä. Maalasin koko komeuden akryylimaalilla, mustalla ja vaalean hopeanhohtoisella.

Laiskanlinna

Pitkästä aikaa jotain nukkekotiin! Nyt päätin käydä irtaimiston kimppuun, ja tein elämäni ensimmäisen laiskanlinnan:

Runko pahvista, täytteeksi pakkausvanua, jaloiksi puuhelmet. Vakuuttelin isännälle, että ei kuule mennyt lauantaiaamu hukkaan: tuli kierrätettyä Elovena-pakkausta yms. :).

Ai niin, pikkuneiti teki oman tuolinsa samanaikaisesti. Koitan muistaa kuvata senkin tänne jossain vaiheessa, kun työ on kuivunut.

Nukkisjuttuja kommentoineille jatkokommentiksi: olemme tyttelin kanssa sopineet, että äiti tekee kiinteän sisustuksen, koska nukkekoti on äidin (!).
Eli neiti saa tehdä irtainta, miten tykkää, ja leikkiä, tietysti. Tämä ihan varmistukseksi, ettei tule laitettua sinne jotain, mitä saa sitten katua, muttei saa korjattua ;). Tytöllä nimittäin tahtoo ideoita riittää, ja kaikki eivät ole ihan loppuunasti harkittuja (jos ei ole omanikaan, mutta sittenpähän voin syyttää vain itseäni...)
- Minä en - valitettavasti - ole osannut leikkiä omien lapsuusvuosieni jälkeen. Osaisinkin, mutta olen jotenkin liian käytännöllinen... Kaikenlainen pelaaminenkin on minusta ihan silkkaa ajanhukkaa, ja niinpä lapset ovat saaneet pelata lautapelejä yms. keskenään tai isännän kanssa. Äiti (siis minä) vaan tekee käsitöitä ja askartelee.
No, leikkiähän se on sekin, tavallaan.
Jossain sanottiin, että työ on päämäärätietoista: tulos on pääasia. Leikissä taas itse tekeminen on pääasia. Eli sikälihän minä leikin kaiket päivät ja päätoimisesti, kun askartelen ja kässyilen.

Just for fun

Elikkäs koska tää on niin kivaa, niin lisää väriä nukkekodin sisustukseen :D.
Keittiön nurkka: Tein väliseinään "sormipaneelin" coctail-tikuista. Niiden katkomisessa (terävät päät poikki) oli semmoinen homma, että laiskuus iski, ja päätin tehdä loput 2 kyökin seinää tavallisella paneelilla. Elikkäs leikkasin paperisuikaletta, taittelin sen haitarille ja värittelin taitokset mustetyynyllä. Koristelistoja vielä puuttuu. (Mutta niinhän ne puuttuu paikoin meidän talostakin, vaikka ollaan jo 7 vuotta asuttu...)
Kyökin lattia on taas lakattua skräppipaperia, ja tapetit Annen Arkkikaupan vintagevihosta ;). Tuli sopivasti "kulahtaneen" näköiset seinät, mielestäni.

Kylppärin vihreät ja siniset kaakelit ovat Mimikon värittämiä, nukkiskaupan kylkiäisiä, edelleen:Peräseinän vaaleansininen on ihanaa, marmorimaista vintagepaperia, joka ei näytä valokuvassa juuri miltään.

Olkkarista kuljetaan yläkerran makkariin punaista mattoa pitkin: Alakerran portaisiin tulee ehkä vielä matto, jos löytyy sopivaa ideaa. Siksipä nuo vihreät portaat saavat toistaiseksi odottaa liimaamistaan.
Tässä ei nyt ole paljon muita askarteluja ehtinyt tehdä, kuin näitä nukkisjuttuja vaan. Mutta haitanneeko tuo mittään. Pääasia, että saamme talon tytölle leikkikuntoon!

Hedelmille

Ihana-lehdessä oli nukkekodin hedelmäkorin ohje, jota noudattaen syntyi tämä pikkuinen, joka tässä poseeraa oikean ompon päällä: Teimme korin yhteistyössä pikkuneidin kanssa: tyttö leikkasi osat valkoisesta paperista ja - tytön menetettyä kärsivällisyytensä osien yhdistämisen kanssa - minä liimasin ja "maalasin" (ProMarkereilla ja mustetyynyillä; päälle servettilakkaa) - ja omenatarra somisteeksi.
Nukkekodin katoissa prameilulinja jatkuu. Tässä kylppärin katto:

Kuva on heikko: paperi kupruttaa vielä liimasta kosteana ja ympäristö näyttää vielä kirjavalta (tuohon vaaleanpunaisen ja turkoosin rajapintaan tulee portaat). Kuvan ottaminen ei onnistunut muulla konstilla kuin kameran työntämisellä nukkekodin sisään, joten salaman heijastus on kuvassa voimakas.

Perusperiaate kuitenkin näkyy: leikkasin lehdessä olleesta mainoksesta taulunkehykset ja laitoin kehyksen sisälle tuommoista "marmoripintaista" paperia.

Kun kylppärin ja keittiön väliseinä on vielä irti, kuvassa näkyy vasemmalla vilaus kyökin kattoa myös. Se on yksinkertaista, krakleerattua pintaa.

Olkkari

"Asensin" nukkekodin keskikerrokseen olkkarin lattian ja tapetin jo viime viikolla, vaan eipä tullut silloin päivitettyä: Laitoin taas lattian (tuo kuvan alimmainen huone) noista skräppipaperiarkeista ja lakkasin muutamaan kertaan päältä, josko sitten kestäisi pikkuneidin leikkejä hieman paremmin.

Nyt on nukkiksen olkkarissa sama idea kuin meidän kotiolkkarissakin. Meillä on nimittäin olohuoneen lattiassa laatoista tehty, boodilaatoilla rajattu "matto", ja minusta se toimii tosi hyvin: irtomatot käyvät kutakuinkin turhiksi. Eli siivoaminen (se vähä) helpottuu :).

Nukkiksen vasen sivuseinä ja takaseinä ovat Mimikolta saatua tapettia. Oikeaan seinään laitoin tuommoista (olisikohan Tiimarin?) kuitupaperia, joka antaa seinälle rapatunoloisen ulkonäön.
Pikkuneiti kysyi, miksen tee huoneen kaikkia seiniä samalla värillä, mutta minusta se olisi tylsää :D.

Sen verran olen nukkekotisisustamiseen innostunut, että mietin, tekisinköhän vanhasta, lörpsähtäneestä, "karvalakkimallin" nukkiksesta vielä joskus jotakin. Se kun lojuu onnettoman näköisenä tuolla yläkerran aulassa. Voisi toteuttaa siihen hurjimmat unelmansa, ja tehdä kunnon retrosisustusta, kun ko. nukkis muistuttaa ulkoisestikin 60-70-luvun taloa...

Ai niin, kuvan yläkerran makuuhuoneissa näkyvä irtaimisto on myös suurelta osin Mimikolta. Nyt yläkerta kyllä näyttää jo hieman asutummalta, kun tyttö ehti sisustaa sitä jo viikonloppuna :).

Ei malta pitää näppejä erossa...

... vaan pakko oli heti ruveta sisustushommiin :).
Aloitimme eilen pikkuneidin kanssa tositoimet nukkekodin sisustuksen suhteen. Yleensä nämä minun inspiraationi ovat hiipuvaista sorttia, joten nythän sitä täytyy takoa, kun rauta on kuumaa.
Yläkertaan ajattelimme lastenhuoneen vasemmalle ja vanhempien makuuhuoneen oikealle: Lastenhuoneen lattia on yksi Mimikon nukkiksen kylkiäisiksi laittamista, hänen itsensä värittämistä "laattalattioista".
Sivuseinät ovat Tilda-paperia, viisto takaseinä Tilda-kangasta, nauhat myös tildaa (kuvassa vielä vähän todellista väriä tummempina, koska ovat liimasta kosteat).

Vanhempien makuuhuoneen sivuseinät ovat niinikään Tilda-kangasta (pikkuneidin valitsema väri), katto Stamperian skräppipaperipakkauksesta ja lattia - hmmm, joku irtoarkki jotain skräppipaperia, moneen kertaan lakattuna.
Mutta kylläpä on pienenkin mökin tapetoiminen vaikeaa :D! Ja ihan samat ongelmat kuin isommankin talon remontoinnissa: seinäpaperia ei meinaa millään saada suoraan (ja tässä millin heitto näkyy heti - luonnollisen kokoinen seinä antaisi sentään hiukan anteeksi), liimapuoli lörpsähtää puhtaille, viimeistellyille pinnoille kaksinkerroin, tarttuu kämmenselkään, paperi repeää, kun sitä koittaa kiristää, katon maalaamisesta tai muusta ehostamisesta ei meinaa tulla mitään jne.
Nyt kädet ovat lakan- ja liimanjämissä, ja kun niitä kuivuneita jämiä repii pois, ei voi olla koskaan täysin varma, onko kyseessä tosiaan lakka/liima, vai kemiallisten aineiden herkistämä, ohueksi hapertunut ja korpuksi kuivunut iho...

Välikerroksesta teemme yhden, ison salin, ja siitä sain asennettua vasta katon pinnoitteen, samaa Stamperian skräppipaperisarjaa kuin yläkerrassa:

Tästä nyt näkee, millaiseksi minä (oikean) taloni sisustaisin, jos olisi aikaa ja varoja. Ja ellei isännällä olisi hillitympi maku :).

Talokauppoja

Tämmöinen harrastushan minulta vielä puuttui, muttei puutu enää: Mimikon näin blogissaan tämmöistä ihanuutta myyvän, ja heti tartuin syöttiin! Kesti vain kuukausia, ennen kuin saimme toimituksen järjestymään Suomi-neidon kyljeltä toiselle, mutta kyllähän hyvää kannattaa odottaa :).

Ihan on tyhjä talo vielä:

Mutta tuskin on kauan. Sen verran innokkaasti pikkuneitimme jo sisustusta suunnittelee.

Tämä onkin hänelle oikein tervetullut juttu, koskapa eilen asennettu niskaveto hampaiden oikaisuksi on kivulias, vie neidiltä ruokahalun ja vetää silmät tämän tästä kyyneliin.

Sisustamme tytön kanssa yhdessä, eli mikään "eliittinukkis" tästä ei todennäköisesti tule, vaan ihan leikittävä myös. Raportoin kuitenkin, kun talo saa jotain uutta sisuksiinsa.

Mimiko laittoi jo hauskasti pesämunaa mukaan, kiitos :).