Korttipari

- Ja aviopari ihan oikeassakin elämässä, eli
PajanART-haasteeseen mummoa ja mustaa, tuo vasemmanpuoleinen kortti,
ja Leilan värihaasteeseen ruskeaa, kultaa ja ripaus valkoista (se ripaus on tarrahelmissä), oikeanpuoleinen kortti, molemmat ATC-kokoa: Tästä kuvaparista olen ennenkin askarrellut. Kyseessä ovat äitini vanhemmat, minulle hyvin rakkaat ja tärkeät ihmiset. Heidän hoivissaan vartuin elämäni 7 ensimmäistä vuotta, aina kouluunmenoon asti.
Valitettavasti nämä kuvat ovat kutakuinkin ainoat heistä säilyneet nuoruuskuvat. Tämän kummempaa hääkuvaakaan heistä ei otettu, vaan mummon kauppakoulukuva ja papan armeijakuva on aikoinaan suurennettu ja kopioitu lasilevylle kuvapariksi, "hääkuvaksi".
Mummolla on kuvassa omatekemänsä kansallispuku. Pappa taisi olla tykkimies, jos en ihan väärin muista...

Leila haeskeli Värihaasteessaan vihreitä, perhosella koristeltuja decosivuja. Pohjapaperin hän tarjosi valmiiksi tulostettavassa muodossa. Muotoilin omani lintudecon sivuksi: Kiva haaste: sai taas vaihteeksi deconi hieman täytettä :).

Perhonen on tuommoinen kirjailtava ääriviivatarra. Siitä pistelin vain vasempaan siipeen kuvioita, ja jätin oikeanpuoleisen silleensä. (Sopii klikata kuvaa suuremmaksi, jos haluaapi nähdä lähemmin.)
Perhonen on vain vartalostaan kiinni taustassa, mutta 3-ulotteisuus ei näemmä valokuvassa tule esiin.
Printteristäni on keltainen sävy vähissä, kuten pohjapaperin väristä näkyy: linnun vatsaosasta tuli onnekkaan sattuman tuloksena sininen, niinkuin keijutyttöjen taustaksi hyvin sopii.

Vihreän värin (joka sinänsä on yksi lempiväreistäni) ja perhosten käyttö tuntui jännän haastavalta näin syksyllä, kun kesän värit ja perhoset alkavat olla muisto vain. Tai no, myöhäisiä perhosia sentään vielä joskus tokkuroi ikkunaa vasten, ja toissapäivänä olkkarin lattialla pyöriskeli leppäkerttu!

Leilan Värihaasteen mukaan ATC:ssa piti oleman musta-valkoinen elementti. Tässä minun "Kitty" (varattu Funchalille): Eipä olekaan aikapäiviin tullut tehtyä lemmikkieläinaiheista ATC:ta :).

Itämaisia värejä

- Mutta vaihteeksi ei itämaisella aiheella ;). Leilan värihaasteen aiheena oli käyttää itämaista värikylläisyyttä 4x4-korttiin. Samalla tämä käynee vastaukseksi myös PajanART:n monikerroksellisuushaasteen a)-kohtaan, kun vaadittua metalliripaustakin (kuparin sävyssä) löytyy, siinä määrin, ettei valokuvauksesta meinannut tulla mitään: Voin vakuuttaa, että luonnossa tämä näyttää paremmalta :D!
Kuvan alla on muuten laskujeni mukaan 7 kerrosta erilaisia papereita.
EDIT: Lähteepi Leilalle tämä :).

Pari ATC-korttia, jotka vastaavat sekä PajanART-haasteen b)-kohtaan (ATC helmiä käyttäen) että Leilan Värihaasteeseen (ATC vaaleilla sävyillä. Ovat muuten luonnossa vaaleampia kuin nämä aamuhämärissä kuvatut otokset :)).
"Ensilumi" (varattu Manumiinalle): "Citykani" (Varattu Manumiinalle):Nuo kortteihin ompelemani helmet ovat muuten samoja lasihelmiä, joita käytin tuolla edellä kaulakorussakin.

Leila kaipasi värihaasteeseen tummasävyisiä ATC-kortteja - mikä toi kylläkin korttien valokuvaamiseen hieman lisähaastetta. Tässä minun kaksi ATC:tani. Ensiksi
""Kuiva" päivä" (vaihdettu):- Pontimena oli tuo taannoinen Pariisi-aiheinen haaste sekä eri henkilöiden kanssa käyty keskustelu Pariisin yleensä, ja Eiffel-tornin erityisesti, viehätyksestä. Minä kun en ole Pariisissa käynyt, se on minulle ihan mytologiaa koko paikka. Mutta tuumasin, että kaipa sielläkin voi olla pikku pariisittaren mielestä aina välillä niiiin tylsää... :)

Ja tässä toinen tumma ATC, "Vieno" (vaihdettu):
Kas, kun piti keksiä kortille nimi. Kainoa ensin tuumasin, kun tuo katse on neidolla semmoinen, mutta kun puku on noin avoin, ei taida tyttö oikeasti kainostella. Joten ristin neidon Vienoksi, vaikkapa äitini jo edesmenneen, Vieno-nimisen ikäneitotädin kunniaksi!
Vienon puvun ja hiusten vinkeänsinervä värisävy on muuten onnekkaan sattuman tulosta. Taannoin jossain vaiheessa loppui printteristä musta mustekasetti, ja printtailin jonkin aikaa pelkällä nelivärillä. Sillä tuli hauskannäköisiä, tuommoisia vähän aavemaisia kuvia. Sama näkyy tämän aikaisemman postauksen alemmassa kortissa, jossa hehkuu punainen.

Vastaus Leilan Värihaasteeseen (punainen kirjansivu) ja Wednesday Stamperiin, jonka aiheena oli dress. Tässä punainen sivu Altered Bookiini:Klikkaa kuvaa, jos haluat tarkastella yksityiskohtia :).
Kimono with golden stitches, from the center of the page:
- Eli suomeksi sanottuna kultalangoilla pistelemäni kirjailtava kimonoaiheinen ääriviivatarra:Kaksi muuta punapohjaista kuvaa ovat leimattuja (kesällä ostamillani leimasimilla, joita en ollut tullut ennen käyttäneeksikään). Ylimmäinen kuva on leimattu ruusukuvioiselle vellumille, jolla muste kuivui tosi huonosti, joten laitoin sen päälle kontaktimuovin.
Kuten usein olen todennut, punainen ei kuulu suosikkiväreihini, eikä minulta juurikaan löydy sen väristä askartelumateriaaliakaan, mitä nyt muilta olen jotain saanut. Mutta niinhän sitä ennen vanhaan sanottiin, jotta itä on punainen, eli kyllähän se tähän yhteyteen käy.

Vähän itseä hämäsi, että voiko kimonoiden kanssa laittaa ruusuja, ruusu kun ei ole mikään perinteisesti japanilainen kukka. Mutta kun ei ollut punaisia kirsikankukkia saatavilla, niin saavat luvan kelvata nämä.

Lilaa

Leilan värihaasteena oli violetti deco-sivu, joka sisältää samansävyisen ATC:n. Päätin jatkaa lintu-decoani, vaikka se vaatikin hieman Leilan antaman sivupohjan pilkkomista, ja itämaisella aiheella, vaihteeksi:Klikkaa kuvaa, niin saat ATC:stakin selvää. Upotin ATC:n oikein reilusti kaikenlaiseen oheissälään, mutta kyllä se siellä on.
Oikein ihana haaste. Kiitos, Leila, inspiraatiosta :)!

Flunssainen olo on muuten tänään eilistä lievempi. Mahtoikohan johtua eilisessä myrskytuulessa lenkkeilystä...

Leila se arveli värihaastetta, yksivärinen foliotausta, asettaessaan, että joka kyökistä löytynee keittiöfoliota. Ylläri-ylläri, meiltäpä ei löydykään! Kuvastanee sitten sitä, että, kuten useaan otteeseen olen mainostanut, en ole vähimmässäkään määrin keittiöihminen... No, on meillä joskus ollut foliotakin, on vain sattunut loppumaan.
Mutta tähän haasteeseen tahdoin ehdottomasti mukaan, kun Leila mainosti, että folion ruttaaminen on niin kivaa :D!
Isäntä ei luonnollisestikaan muistanut ostaa foliorullaa, mutta avasin tänään uuden kofeiinittoman pikakahvipurkin, ja siinähän oli tuommoinen aromisuojafolio! Pieni se kyllä on, ja pyöreä, mutta anna, Leila, armon käydä oikeudesta, että pääsen osallistumaan. Tausta se on kumminkin, vaikka pienikin...

ATC:ni "Somebody Important" (vaihdettu): Kortin nimi juontuu lauseesta, jota rouva Hyacinth Bucket toistuvasti käyttää, puhelimeen rientäessään...
Enpä sitten edes maalannut tuota foliota, vaan käytin siitä hopeanvärisen puolen sijasta tuon kullanvärisen.
Kiitos haasteesta, Leila :)!

Punaisia muistoja

Leilan värihaasteen tehtävänä oli punainen decosivu aiheesta Muistot.
Taas taisi mennä pari päivää aihetta ihmetellessä, ennen kuin välähti:

Isäntä on viime päivinä pessyt hieman turhautuneena terassiamme. Kas, kun pääskyset rakensivat pesänsä terassin katoksen alle, koiranhäkin tolpan nokkaan.
Nyt sitten ruikkivat koko perheen voimalla terassin valkoiseksi tuota pikaa.
Pääskysten poismuutto on yleensä ensimmäinen syksyn merkki, mutta emmepä ole sitä ennen näin hartaasti odottaneet :).

Leilan haasteen punaisesta väristä tuli mieleeni pääskystaulu, jonka maalasin reilu vuosi sitten, ja joka löysi viime talven näyttelyssä uuden kodin.
Tämä decosivu sisältää siis ihan oikeita muistoja, pääskysistä, maalauksistani ja loppukesän päivistä:Nuo linnunmuotoiset decosivut sain viime syksynä decomatskuvaihdosta Timantilta. Näin kauan kesti, ennen kuin maltoin kajota kauniinmuotoisiin sivuihin :).

Koristelussa käytin, maalaukseni minikopion lisäksi, lähinnä kiiltokuvia, joiden tarkka leikkaaminen oli yllättävän rentouttavaa puuhaa, ihan tosi.

Kiitos, Leila, hauskasta haasteaiheesta!

"Nyt tässä hieman napostellaan..."

Leilan haaste ruskeasta kirjan sivusta/aukeamasta kera mittanauhan oli niin houkutteleva, että "täytyi" uhrata aamu kollaasin väkertämiseen, silläkin uhalla, että askartelunurkkaus kaipaa taas uudelleenjärjestelyä. Tässä aukeamani:Pohjalla on lakattua servettiä, pinnalla erilaisia printattuja kuvia. Jotka on väritetty - luonnollisesti - minulle niin rakkailla ProMarkereilla hiukan enemmän ruskehtaviksi.
Tykkään muuten noista servetistä leikatuista perhosensiivistä: ne jäävät mukavan läpikuultaviksi, kuten siipien mielestäni kuuluukin.
- Näin se muuttuu vanha messukirja uudeksi, vähin erin :). Mittanauhasta tuli mieleen kaksikin aihetta, mutta päädyin sitten tähän uuman mittaamiseen. Sehän meillä, naisilla vasitenkin, on alati ajankohtaista ;).
Klikkaas kuvaa isommaksi, jos haluat lukea G.B.Shawn porvarillisen ja menestyksen teologiaa huokuvan mietelmän aukeaman oikeasta yläkulmasta.

Leilan uuteen, keskiviikkoisin julkaistavaan värihaasteeseen lähden mukaan vasta nyt, kun kypsyttelyn jälkeen jonkinlainen idea urkesi. Sininen altsusivu/-aukeamahan oli haasteen teema tällä kertaa, ja tässä minun ähellykseni tulos:Ihanaa, että joku jaksaa kesäkuumallakin ideoida tekemistä meille "asianharrastajille" :D. Kiitos, Leila!