Pirtsakasti

Koukussa Kortteihin -yhteisön "Samat materiaalit" -ringin 2. matskut tulivat tänään (ainakin olettaisin, mukana ei ollut viestiä, mutta mitäpä muutakaan ne olisivat olleet?)

Oli kyllä minulle ihan liian vaikeata - kiiltävää lastunauhaa, servetti... Mutta tämmöstä siitä kasasin:

 Ainaskin on energiavärejä vaikka toisille jakaa (niinkuin tietysti kortti jakaakin, joten...)

Pitkästä aikaa kasasin myös uutta korviinpantavaa, tosi simppelisti, pienistä maatuskahelmistä ja helmihatuista:

Simppelisti sinistä

Korvikset helpoimmalla mahdollisella tavalla: valmiit (nikkelittömät) roikottimet koukkujen jatkeiksi.Ja kännykkäkoru, sininen enkeli:

Tein eilen

... uutta korviin, vaikkapa vapun ja kevään kunniaksi:Aurinkoista vappua!

Aamupäivän ratoksi

... kasasin tämmöiset korvikset:

Lissää syrämmiä korvvii

Näitähä ny tekkee kuinka helposti vaa, ku o nin nättejä helmiä jemmasa, ettei tartte ku lankaa pujottaa. Eikä tämmöttiä ittesäsä kauniita helmiä viitti kamalasti klumeruurata, melkeiv vaa yks helmi riittää muarostaa to koru.

Että näilä sitä mennää jo kolmata kertaa Leila Ernomasii mukkaa, jos hualitaa:Näistähä tuli tämmöttet vintaket, vai mitä sää tykkäät?

Leila Ernamaset nro 3

Leila käski (meilä päi käsketää aina, ei ikinä pyyretä. Esim. naapuri käsketää käymää tai kahveelle, *kirj. huom.*) tehrä syrämmistä jottai. Ja taas meirä kunki murteella viälä täytys tällätä esille.

Mää en tosta syrämme muarosta o koskaa oikei välittäny, emmäätiärä mistä se johtuu. Olisko sitte syy vai seuraus, että toi omaki syrä sillotällö renaa...

Muta nymmää pääti, etä ku sai tehrä syränaiheesta mitä tykkäs, nim mää tän kevättalve aurinko kunniaks pistä korvia vähä koreeks. Jottai yksikkertasta se tarttis jo tämmösellä akkaihmiselä olla, mutta nättiä kumminki.

Mää sitte käyti tommoset syrähelmet, ne vaa korupiikkii tälläsi, ja koukkuu, ja siinä se. Tei toisekki sama tiä, kunnoi enkelit o varronnu jo hyvä aikaa laatiko pohjalla, että ne ripustettas johonki. Tälläsi vaa tommoset kirkkaat lasihelmet enkeleitte pääpualee, ettei näyttäsi ni hölmöltä. Meinaa, jos korupiikki töröttäs enkeli päästä oikosenansa:

Noi syrämmet o luannosa kaunii turkoosiv väriset. Mää ku ne korviini ripusti, ni aatteli, että ei tommone väri mulle kyä yhtää sovi. Mutta sitte riisu kirjava villataki poijjes, ja katteli tummavvihree Nanso neulepaita päällä, että nää onki iha just eikä melkei! Kyä mar piristi, että tattista taas Leilalle, ernamasesta haasteesta!

Syyspörriäinen

- on keskiössä tässä helminauhassa, joka on vastaus PajanART-haasteen a)-kohtaan:Vaijeriin pujottelin helmet. Pörriäinen tulee aivan lähelle kaulaa. Toinen näkökulma samasta nauhasta:

Valitettavan vähän tulee helmeiltyä, vaikka kauniita materiaaleja olisi kolme lipastonlaatikkoa täynnä. Se on vain tämä, kun aika ei millään riitä siihen kaikkeen ihanaan, mitä tekisi mieli tehdä.

Mutta tänään pyyhkii sentään paremmin kuin parina edellisenä päivänä: migreeni jylläsi kaksi päivää vasemman silmän päällä säteillen niskaan asti. *Huoh* Silloin jäävät näpräilyt aika vähälle...

Mutta kiitos, Arja, haasteesta! Kiva, kun tulee tehtyä välillä näitä unhoittumaan päässeitä juttujakin!

Tässä aiemmin lupailemani haastevastaus vielä PajanART-haasteen A-osaan, eli avaimenperä: Vähän on risti vinksin-vonksin koottu, kun minulla ei ollut pujotteluohjetta, valokuva valmiista työstä vain. Yritin siitä sitten päätellä.
Materiaalit ovat sekalaista seurakuntaa: valkoisia muovihelmiä, sinisiä siemenhelmiä ja sinisiä puuhelmiä.
En vielä kiinnittänyt avainta helmiristiin, kun olen niin tykästynyt nykyiseen, simppeliin avaimenperääni :).